Hae
Arjen suklaasuukkoja

Päiväkodin aloitus yhtä tunteiden vuoristorataa

Me ollaan harjoiteltu päiväkotia nyt kokonaiset neljä päivää ja aikamoista tunteiden nuorallatanssia on homma ollut. Jos olisin kirjoittanut pelkästään siitä miten tutustuminen alkoi maanantaina, niin teksti olisi ollut aivan erilainen, koska maanantai oli aika epätoivoinen kommelluksien päivä.

Minulla sattui olemaan hammaslääkäri Helsingissä, joten ajattelimme, että otetaan aivan kevyt aloitus ja Luca käy isin kanssa pari tuntia leikkimässä uudella päiväkodilla. Me sovimme keväällä päiväkodin johtajan kanssa 1-2 viikon tutustumisen, joten aikaa harjoittelulle oli varattuna riittävästi.

Luca lähtikin innoissaan reppu selässä reippain mielin päiväkotiin ja aloitti siellä leikit isin kanssa. No, leikki sitten keskeytyi hoitajan ilmoitukseen, että koronan takia vanhemmat ei pääse ryhmään ja meitä olisi tullut infota asiasta. Viestiä ei kuitenkaan tullut missään vaiheessa ja Luca joutui jäämään hetkeksi yksin vieraaseen paikkaan uusien ihmisten keskelle. Itkuhan siitä tuli.

Aloin selvittelemään asiaa ja selvisi, että jo sovittua tutustumista ei ollut tarkoitus kieltää, vaan ainoastaan tulevat, ja isi pääsi palaamaan Lucan luokse. Kurjinta tässä oli huono alku ja se että tavallaan huijasimme poikaa luvatessamme, ettei häntä sinne yksin jätetä, vaikka sitten jätimmekin. Maanantain fiilikset ei siis ollut kovin kummoiset. Lisäksi kesän tehopuhdistuksen jälkeen päiväkodista puuttuu vielä mattoja ja paljon leluja, joten paikasta tuli kolkko vaikutelma. Aloin jo mielessäni käymään kaikkia epätoivoisia vaihtoehtoja läpi siitä miten päiväkodin saisi peruttua.

Nyt kuitenkin kolmen lisäpäivän jälkeen valoa alkaa näkymään tunnelin päässä. Väärinkäsitys on selvinnyt, ihanat hoitajat ja uudet kaverit on alkanut tulla tutuksi. Hoitajien vika ei ole resurssipula, joka varmaan kaikissa päiväkodeissa vallitsee. On se vaan harmi, että tätä asiaa ei ymmärretä tai siitä ei vaan välitetä tarpeeksi, että asialle oikeasti jotain tehtäisiin. Olemme siis alkaneet pääsemään sisälle päiväkodin maailmaan ja Luca on alkanut ottamaan paikkaa sekä uusia ihmisiä omakseen.

Totta kai ikävää on puolin ja toisin ja väsymys sekä jännitys purkautuu helposti itkuna, kun eron hetki tulee. Tänään jo Luca puistoili ilman minua ja hyvin oli sujunut alkujännityksen lauettua. Huomenna yritetään jo päiväunia ja haku sitten välipalan jälkeen, joka olisi meidän normaali suunniteltu rytmi.

Aika henkisesti uuvuksissa taidetaan olla sekä minä että Luca tästä uuden oppimisesta. Luca on alkanut nukahtamaan illalla poikkeuksellisen aikaisin, sillä niin jänniä ja samalla mieltä kuormittavia päiväkodin jutut on ollut pikkukaverille. Haparoinnista huolimatta näen tässä paljon enemmän hyvää kuin huonoa ja olen innoissani jo nyt uusista asioista, joita poika pääsee oppimaan päiväkodissa.

Tällainen viikko siis täällä meillä ollut, joko teillä on palattu arkeen lomien jälkeen?

Ihanaa viikon jatkoa ja voimia arjen keskelle 😘

Kaupallinen yhteistyö

Loppukesän pyöräretki ja Freddyn ihania uutuuksia

Kaupallinen yhteistyö: Freddy Suomi

Miten nopeasti tämä kesä onkaan mennyt. Ollaan jo elokuun alussa, lehdet alkavat hiljalleen kellertyä puissa ja huomenna meillä on virallisesti päiväkotilainen perheessä, kun Lucan päiväkotiin tutustuminen alkaa. Aika hurjaa, mutta toisaalta tervetullut muutos jo.

Onneksi elokuu lasketaan kuitenkin vielä kesään kuuluvaksi, vaikka illat alkavatkin hämärtyä entistä nopeammin ja syksyn viileys vallata tilaa kesän auringolta. Onhan elokuussa vielä teoriassa mahdollisuudet hellepäiviinkin, vaikka nyt sataakin vettä ja taivas on pilvistä harmaa.

Samalla kun vuoden kiertokulku alkaa muistuttamaan meitä kesän kääntymisestä syksyyn, niin on hyvä aika alkaa miettimään mitä sieltä omasta vaatekaapista löytyy. Minulla on tapana hankkia itselleni jotain erikoisen ihanaa aina uuden alun kunniaksi ja tänään aamulla pyöräretkelle lähtiessäni laitoin ylleni freddystoren siniset now pantsit, jotka ovat kokonaan uutta vaatemallistoa, ja printtikuvioisen oversized swetarin.

Freddyn vaatteet kuuluvat vahvasti osaksi vaatekaappini vakiovarustusta, joita käytän lähes päivittäin. Olen jo aikoja sitten luopunut käyttämästä ns. tavallisia farkkuja, koska Freddyn housuissa olonsa tuntee aina jotenkin kauniimmaksi ja ryhdikkäämmäksi ilman, että housut puristaisivat epämukavasti. Tavallaan housut ovat kuin legginssit (tuntuvat sille jalassa), mutta antavat pepulle push-up ilmeen ja näyttävät kuitenkin farkuilta.

Nämä Freddyn housut ovat sellaiset, että kerran kun ne jalkaansa sujauttaa, niin eipä enää muuta sitten halua päällensä laittaa. Näin kävi ainakin minulle ja kokeilemalla huomaa miten uskomaton ero mukavuudessa onkaan ns. tavallisiin farkkuihin. Värejä löytyy kattava valikoima, vaikka kuvissa nyt onkin itselläni ne klassisen siniset.

Ihanaa elokuun alkua kaikille ja tsemppiä muille tuleville päiväkotilaisille ja heidän vanhemmille 😘

Kaupallinen yhteistyö: Freddy Suomi