Hae
Arjen suklaasuukkoja

Korona saapui liian lähelle ja sen aiheuttama ahdistus

Minä ihan oikeasti luulin, että voisin unohtaa koko koronan olemassaolon ja kesän aikana maailma palaisi ennalleen. Keväällä kun korona iski tänne Suomeen, niin ajattelin, että kyllä tässä pari kuukautta kotoilulla mennään yhteisen edun nimissä ja homma olisi sillä taputeltu, mutta ei tämä asia nyt aivan niin mennyt.

Saimme viikko sitten pysäyttäviä uutisia. Lähipiirissämme oli todettu korona-positiivinen henkilö. Tuntui absurdille lukea netin uutisista sinä päivänä, että Suomessa on todettu yksi uusi koronatartunta ja tuntea tämä henkilö. Silloin se ikävä todellisuus, että korona on edelleen yhteiskunnassamme iski päin kasvoja. Onneksi tämä henkilö voi tartunnasta huolimatta hyvin, joten emme ole joutuneet huolehtimaan hänen terveydestään.

Poikani ja mieheni sekä monet muut ehtivät kuitenkin jollakin tavalla olla tekemisissä korona-positiivisen henkilön tai hänen perheensä kanssa, joten myös meidän arkemme mullistui. Mökkireissu peruuntui minun vanhemmille, koska he ovat riskiryhmää, ja samoin muut suunnitellut menot. Tietenkin pääasia on, että kaikki voivat hyvin ja lähipiirin testit ovat olleet negatiisia. Uusia menoja voi aina sopia.

Ehkä eniten tässä masensi se, että korona ei ole poistunut tai hävinnyt vielä minnekään. Voisiko tämä jo loppua, sillä minä alan tuntea jo koronasta johtuvaa ahdistusta ja ärsytystä. Kaikki elämän rajoitukset ahdistavat tällä hetkellä. Se, että maailma on vieläkin suurelta osin kiinni, eikä meillä ole vapautta liikkua ja matkustaa kuten ennen.

Eikö tämä ollutkaan muutaman kuukauden poikkeustila? Eikö kaikki jo voisi palata normaaliksi tai ainakin kuta kuinkin sellaista muistuttavaksi olotilaksi? Täytyy vaan uskoa, että kyllä tämä tästä, mutta välillä se on vaikeaa ja usko meinaa loppua kesken, jopa minun kaltaiseltani super positiiviselta ajattelijalta.

Meidän perheellä on niin paljon unelmia ja haaveita mitä haluaisimme tehdä, sitten kun taas maailma on normaali, joten odottaminen on siksi vaikeata. Odottavan aika on pitkä ja sen olen todellakin huomannut tämän kesän aikana. Täytyy vaan tsempata, hakea kesäfiilistä sekä positiivista mieltä ja ennen kaikkea jaksettava uskoa edelleen, että joku päivä maailma on taas normaali.

Ihanaa viikonlopun aloitusta 😘

Tytöt on tyttöjä ja pojat poikia – Asiaa tasa-arvosta

Mihin tämä maailma on menossa? Nyt meiltä ollaan viemässä jo Fazerin Geishan brändiä, koska Fazer on saanut nimestä negatiivista palautetta. Siis oikeasti, ei vaan voi ymmärtää tätä juttua. Mennäänkö näennäisen tasa-arvon tavoittelussa jo liian pitkälle? Mielestäni mennään ja todella räikeän huvittavasti.

Totta kai on tärkeätä taata molemmille sukupuolille yhtäläiset oikeudet koulutukseen, työelämään ja muihin vastaaviin lähtökohtiin elämässä. Mielestäni kuitenkin todelliseen tasa-arvoon ei kuulu se, että suljetaan silmät sukupuolten ja yksilöiden luontaisilta vahvuuksilta ja yritetään pakolla saada kaikki ihmiset samaan lokeroon.

On luotu sukupuolineutraali -kasvatus, hallitusten sukupuoleen perustuvat pakko-kiintiöpaikat, ynnä muita käsittämättömiä juttuja, jotka tähtäävät kai ihmisten tasa-arvoiseen kohteluun. Vaikutus vaan voi olla haitallinen ja jotain aivan muuta kuin on tarkoitettu. Lapsi ei pääse kehittymään omaksi itsekseen tai epäpätevä henkilö valitaan sukupuolen perusteella vastuulliseen tehtävään. En sano, että näin kävisi välttämättä, mutta tämä vaara on olemassa.

Ei pitäisi unohtaa, että kummallakin sukupuolella on eroavaisuudet jo geenitasolla. Meidän poikaa ei ponit ja nuket yksinkertaisesti kiinnosta, vaan hän on itse poiminut lelukasasta juuri ne autot ja pallot. Minulle ei olisi tullut mieleenkään tyrkyttää hänelle leluksi jotain pinkkimekkoista nukkea, joka olisi itselleni mieluisampi lelu. Meillä on poikalapsi ja siksi meillä leikitään autoilla ja muilla poikien leluilla kuten kuuluu ja Luca itse haluaa.

Me ollaan kaikki erilaisia, omilla vahvuuksilla, luonteilla ja erilaisilla motivaatioiden kohteilla varustettuja ihmisiä, joiden kuuluisi saada loistaa juuri siinä asiassa mikä on jokaiselle itsellensä ominaista. Pojat on poikia ja tytöt on tyttöjä, eikä se tarkoita sitä, että kumpikaan olisi toista huonompi tai jotenkin vähempiarvoisempi tässä maailmassa.

Ihanaa ja tasa-arvoista viikkoa kaikille 😘