Hae
Arjen suklaasuukkoja

Viimeisiä kesäkuvia

Kai näin uskaltaa sanoa, vaikka en yhtään haluaisi. Nämä kuvat taitavat olla viimeisiä tämän kesän hetkiä ennen syksyn merkkejä. Kesä oli taas kerran liian lyhyt, mutta sitäkin ihanampi. Vuoden parasta aikaa minulle. Olen syntynyt syksyllä, mutta silti minusta on tullut ikuisen kesän lapsi.

Haikeata, että taas kerran ollaan loppukesässä. Voisin hyvin vetää tämän kesän pikakelauksella alkuun takaisin ja elää kaiken vielä kerran uudelleen. Juhannuksen yöttömän yön, ensimmäiset rhodon kukinnot, vene- ja mökkiretket, pitkät lenkit meren rannalla Fionan kanssa sekä Lucan leikkien ja kasvun kehityksen seuraamisen.

Joo, ihanaa on ollut ja takana on yksiä elämäni ihanimpia kesän hetkiä. Nyt täytyy vaan nauttia viimeisistä kesän lämpimistä päivistä oikein kunnolla, sillä vielä niitä muutama taitaa olla tulossa. Syksyllä sitten koittaa oma töihin paluu ja se tuokin mukanaan uudet haasteet ja uudenlaisen elämän aivan meidän koko perheelle.

Ihanaa uutta viikkoa 😘

Mikä olisi ihanteellinen aika lapselle olla päiväkodissa?

Tämä kysymys on pyörinyt mielessäni koko viikon. Välillä olen luullut keksineeni siihen vastauksen, mutta sitten on tapahtunut jotain mikä on laittanut kaiken uusiksi. Minulla tulee olemaan lyhennetty työpäivä, joten voimme mennä Lucan parhaimman mukaan.

Aluksi ajattelimme, että hoitoaika olisi klo 8-14.30 ja sijoittuisi aamupalalta välipalaan sisältäen aamupalan jälkeisen vapaan leikkiajan, puiston ennen lounasta, lounaan, nukkarin ja välipalan. Tuli kuitenkin nopeasti selville, että Luca inhoaa nopeata lähtöä päiväkodille. On kivempi herätä rauhassa, syödä aamupala kotona ja sylitellä äidin kanssa. Lisäksi päiväkodilla on klo 8-9 vajaa miehitys ja Lucan ryhmän omista hoitajista vain toinen on paikalla. Aamuaika on myös epämieluisan meluisaa, koska isommat lapset (5-6 vuotiaiden ryhmä) on samassa tilassa pienten kanssa, joten Luca väsyi päiväkodissa nopeasti.

Aloimme siis miettiä muita vaihtoehtoja. Seuraava ajatus oli, että Luca kävisi päiväkodilla ainoastaan aamupäivät ja tulisi kotiin lounaan jälkeen päiväunille. Tätä mietimme vain pienen hetken aikaa, koska päiväkodin ohjelman osuus jäisi liian pieneksi, eikä poika varmaankaan saisi täyttä hyötyä päiväkodista.

Kyselin asiaa sitten Lucan hoitajalta alkukeskustelussa, mitä hän suosittelisi Lucalle. Yhdessä pohdimme, että Luca tykkää paljon ulkoilusta ja päiväkodin omasta etanapuistosta, joten olisi kiva, että hän saa maksimiannoksen tätä. On ihanaa, kun hoitajat paneutuvat oikeasti jokaisen lapsen tilanteeseen ja lapseen sekä että heiltä saa päteviä neuvoja.

Ensi viikosta alkaen mennäänkin sitten ohjelmalla, että Luca menee päiväkodille yhdeksään, jolloin Lucan oma ryhmä Leijonat lähtee puistoon ja haku tulee harjoittelun jälkeen olemaan noin neljän aikaan iltapäivä-puistoilun jälkeen. Voihan olla, että tämäkin idea menee vielä uusiksi, mutta tätä nyt koitetaan ja katsotaan miten alkaa sujua.

On tämä äitiys joskus haastavaa ja sen miettiminen mikä olisi aidosti parasta omalle lapselle. Miten teillä ollaan päiväkodissa? Vinkkejä otetaan mielellään vastaan 😉

Ihanaa lauantaita ja viikonloppua 😘