Hae
Arjen suklaasuukkoja

Miksi kaikki ylimääräinen kertyy reisiin?

Onko muilla tätä samaa ärsyttävää ongelmaa? Siis minulla tämä juttu on mennyt näin aina teini-iästä asti. Olen hoikka, ollut aina, (jos nyt ei raskausaikaa lasketa), mutta aina ne muutamat sitkeät ja turhat kilot on kerääntynyt lähes ainoastaan reisien ympärille.

Minulla on ilmeisesti sellainen vartalotyyppi (ilmeisesti naisille ominainen), että näin käy. Rasvaimuunko tässä pitäisi mennä, että asia korjaantuisi. Tiedän, ettei tämä ole maailman ongelmista läheskään suurimpia, mutta jostain syystä asia on vaivannut minua jollain tasolla lähes aina. Etenkin näin keväällä ja kesän kynnyksellä tiedostan asian.

Olen kokeillut kaikkia mahdollisia markkinoilla olevia kikkoja, hoitoja ja menetelmiä. Tutuksi on tullut ainakin Hypoxi ja Velasmooth-laitehoidot sekä spa-hoitoloiden kaikki mahdolliset kiinteyttävät ja nesteenpoistoa sekä aineenvaihduntaa kiihdyttävät hoitomenetelmät. Olen myös yrittänyt täsmäjumpata reisiä, mutta tästähän olikin seurauksena ainoastaan reiden ympärysmitan kasvu lisääntyneen lihasmassan kautta.

Kaikkea mahdollista on siis yritetty ja yritetään edelleen. Täytyy sanoa, että jokainen hoito ja menetelmä on aina auttanut, mutta vain tilapäisesti! Heti kun hoitosarja on loppunut, niin tilanne on alkanut hiljalleen palautua ennalleen. Niin turhauttavaa.

Oikeastaan kaikkea muuta on siis tullut kokeiltua paitsi sitä kirurgista keinoa poistaa kevyen rasvaimun kautta pysyvästi rasvasoluja reisien alueilta. Ehkä asia ei nyt niin paljoa sentään vaivaa, että tällaiseen lähtisin. Olisi silti kiva kuulla, jos jollakin muulla on sama ongelma. Tai ennen kaikkea onko asiaan ratkaisua? Vielä tässä ehtisi ennen juhannusta asialle jotain tehdä, jos siis joku täsmäjippo olisi ratkaisu ongelmaan?

Ihanaa tätä viikkoa, odotellaan uusia helteitä ja nähdään instagramissa!

Kuntokuurin lopahdus ja koronan pelkoa

Näin tässä pääsi käymään, että joulun jälkeen alkanut kuntokuuri on ainakin tällä hetkellä katkolla. Puolustuksena täytyy todeta, että syy ei ole perinteisessä laiskuudessa vaan ennemminkin perusflunssassa, joka saapui meille joitain viikkoja sitten todennäköisesti Lucan päiväkodin välityksellä. Ensin poika tuli tukkoiseksi ja sitten oireilu siirtyi minulle. Kurkkukipua, lämpöä ja vilun tunnetta on riittänyt.

Lapsi siis jäi kotiin päivökodista, koronatestissä on käyty (tulos negatiivinen) ja minulla on aikamoinen univelka levottomien öiden takia. Eipä näistä syistä johtuen olisi pääsiäisloma voinut parempaan aikaan alkaa ja kuntokuurin katko on inhimillinen. Lepo nimittäin on nyt se asia mitä tässä todellakin tarvitaan.

Nyt kun olo alkaa olla kuta kuinkin normaali, niin pitäisi alkaa löytymään taas motivaatiota kuntoiluun. Miksi sen aloituksen pitää aina olla niin vaikeata? Vaikka tietää ja muistaa sen hyvän olon tunteen minkä siitä saa? Minulla aloitus on aina yhtä takkuilua, mutta kun alkuun pääsen, niin sitten vauhti on kova. Tästä syystä johtuen jopa sen yhden treenittömän välipäivän pito viikossa on pieni haaste, kun siihen liittyy sitten se aloittamisen vaikeus.

Olen miettinyt, että pääsiäisen pyhät annan itseni vielä levätä ja myös laiskotella sekä sitten taas täytyy ottaa itseä niskasta kiinni kuntoilun suhteen. Ja täytyyhän ne lukemattomat suklaamunat jotenkin kropasta sulattaa, ilman Kinder- ja Mignon munia pääsiäinen ei vain ole pääsiäinen. Näin se asia vaan on.

Näissä tunnelmissa meillä alkoi pääsiäinen. Ihanaa lomaa kaikille ja toivottavasti nähdään myös instagramissa 😘