Hae
Arjen suklaasuukkoja

Miksi lakitutkinto, jos haluan elää luksusrouvana aavikolla?

Yleensä annan vaan olla, jos saan instagramissa tai somessa muutenkin outoja kysymyksiä. Tai suoraan sanoen sellaisia, joissa ilkeästi vihjataan jotain minusta henkilönä tuntematta minua lainkaan. Otsikon kysymys kuitenkin jäi kummittelemaan mieleeni, koska tämän suuntaisia kysymyksiä ja kommentteja on tullut aivan liikaa. Osassa kommenteissa on jopa menty niin pitkälle, että on todettu elämäni pyörivän vain minun itseni ympärillä muista välittämättä. Siis mitä, sillä perheen ja äitiyden ympärillä elämäni pyörii hyvin pitkälti ja muutto Dubaihin on nimenomaan seurausta tästä.

Mikä ihme tässä Dubaissa on, että heti oletetaan naisen olevan joku luksus-ökyelämää tavoitteleva kotirouva-pyrkyri, mikäli perhe tänne sattuu muuttamaan. Minun kokemukset on ainakin jotain ihan muuta. Olen tavannut ja saanut tutustua Dubaissa aivan ihaniin, tavallisiin ja järkeviin ihmisiin, jotka ovat kaukana edellä mainitusta.

Mitä tuohon kysymykseen tulee, niin kysyjältä on tainnut mennä totaalisesti ohi, että olen täällä opintovapaalla hankkimassa ammattiini lisäpätevyyttä. Opiskelen siis Suomeen avoimeen yliopistoon kauppatieteiden aineopintojen kokonaisuutta. Tällä hetkellä tilanne on näin, mutta koskaanhan tulevaisuudesta ei voi varmasti sanoa mitä tapahtuu, eikä edes pidä voida. Sillä olisihan elämä aika tylsää, jos kaiken ennalta tietäisimme.

Totta on, että tietyt asiat Dubain arjessa olisivat Suomessa luksusta, mutta täällä ne eivät ole. On tuiki tavallista, että ruokaa ja oikeastaan kaikkea tilataan kotiin sekä taloyhtiöissä on uima-altaat ja kuntosalit asukkaille. Vähän sama juttu, jos joku ihmettelisi Suomessa häkkivaraston tai pyöräkellarin olemassaoloa. Mainittakoon, että täällä taas sellaista luksusta ei ole, vaan Lucan pyörä on kotimme eteisessä ja matkalaukut on ahdettu samaan kaappiin pyykinpesukoneen kanssa.

Ainut luksus, jonka oikeasti allekirjoitan Suomeen verrattuna on täysin ilmaista. Nimittäin ihana auringonpaiste, lämpö ja sosiaaliset ihmiset, joilta saa hyviä vinkkejä uuden arjen keskellä. Kaikki muu on suhteellista sekä riippuu täysin jokaisen omista lähtökohdista ja näkemyksistä.

Ihanaa uutta viikkoa ja nähdään myös instagramissa

Dubain omassa kodissa ollaan, lopultakin!

Ja olo on aika väsynyt! Onnellinen tietenkin, mutta myös väsynyt. Olin unohtanut miten raskasta on muuttaa kokonaan uuteen kotiin, johon pitää hankkia aivan kaikki. Jo Suomessa tällainen operaatio on rasittava, mutta kun tähän lisätään vielä vieras kulttuuri ja puuhakas leikki-ikäinen poika sekä asioiden etenemisen monimutkaisuus, niin operaatio onkin aivan omaa luokkaansa.

Vielä asioita puuttuu, mutta kodissa näyttää ja tuntuu jo kodille, meidän perheen kodille. Tulematta on vielä telkkari ja mikro sekä eteisen peili ja kenkälipasto. Myöskään netti ei toimi (paitsi tietenkin puhelimien kautta) ja kaasun avauksessa menee muutama päivä. Tällä hetkellä ei siis hirveästi iltapuuroja keitellä, koska meillä on kaasuliesi keittiössä. Samoin kattolamppuja ei ole asennettu, eikä verhoja makuuhuoneisiin, mutta kaikki tavaramme on paikoillaan.

Pääasia on just nyt, että pääsimme muuttamaan monen mutkan jälkeen ja olemme sisällä omassa kodissa. Kun itse muutto on takana, niin eiköhän kaikki muukin järjesty perässä. Neljän kuukauden matkalaukku-elämä on saanut päätöksensä viimeinkin ja tuntuu uskomattoman hienolle, että lopultakin on tavaroille oma paikka. Enää vaatteita ei tarvitse säilyttää matkalaukussa, vain koska sen purkaminen olisi turhaa tulossa olevan paikan vaihdoksen takia. Tämä on hieno tunne ja kaapit on nyt poikkeuksellisen järjestyksessä.

Matka oli pitkä, alkaen aina juhannusviikolta Espoon talon luovutuksen jälkeen jatkuen Pohjanmaalle vanhempieni loma-asunnolle ja lukuisiin hotelleihin kesän viettoon, sekä kesän päätyttyä Dubaihin saapumisen jälkeen taas hotellin ja väliaikaisen huoneiston kautta tähän pisteeseen saakka.

Niinpä, aika monta kertaa laukku on tullut avattua ja suljettua, mutta nyt saadaan rauhoittua talven viettoon ja ehkäpä jo hieman sen joulunkin odotukseen, jonka vietämme ekan kerran ulkomailla. Tämä on myös aika jännä asia itselleni ja siihen täytyy hieman asennoitua.

Nyt hieman lepoa ja rauhaa tulevina päivinä ja viimeisten asioiden hoitoa ennen viikonlopun ja uusien kuvioiden alkua. Sitten on tulossa niitä odotettuja kotikuvia, joista instagramissa jo ollut esimakua. Ihanaa viikon jatkoa.