Hae
Arjen suklaasuukkoja

Ehkäpä kuitenkin toinen lapsi?

Lucan serkkuvauva on syntynyt. Ihana, terve ja kaunis prinsessa. Olemme saaneet hänet jo tavata ja ai että olinkaan unohtanut miten pieniä ja suloisia ne vastasyntyneet onkaan. Pienet sormet, varpaat ja pienen pieni nenän nykerö mutruilevan pikkusuun yläpuolella.

Me olimme Lucan kanssa tietenkin aivan ihastuneita pikkuisesta nyytistä. Poika sai pidellä pientä serkkua sohvalla jopa sylissä ja toisteli vain, että miten ihana serkkuvauva on.

Minä olen jo jonkin aikaa ajatellut, että yksi lapsi on enemmän kuin riittävä ja tähän on vaikuttanut vauvavuoden raskaus. Taisin hieman traumatisoitua siitä näin jälkikäteen ajateltuna. Olin vain niin väsynyt ja todella jännittynyt kaiken uuden äärellä. Olen myös rakentanut identiteettini niin, että olen yhden ihanan pojan äiti ja piste tälle asialle.

Nyt kun olen muutamia kertoja nähnyt tätä uutta tulokasta, niin olen hieman alkanut epäilemään, että oliko se vauvavuosi sittenkään niin raskas vai johtuiko se tunne sittenkin (ainakin osittain) kokemattomuudesta? Ehkäpä toinen menisi helpommin, vähän niin kuin kokemuksen kautta? Tai sitten ei, tätähän ei voisi kukaan etukäteen tietää. Pieni ajatus tästä kuitenkin on herännyt, koska huomaan pyöritteleväni mielessäni vauvojen nimiä. Ehkäpä jotain vielä tapahtuu tai sitten ei. Koskaanhan ei tulevasta voi täysin varmasti tietää.

Ihanaa viikonloppua ja nähdään instagramissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *