Hae
Arjen suklaasuukkoja

Ensimmäinen päiväkotivuosi kohta ohi

Näin tässä kävi, että kohta on Lucan ensimmäinen vuosi ohi päiväkodissa. Jotenkin olo on yllättäen jopa haikea. Haikeus johtuu myös siitä, että pojan toinen ryhmän hoitaja lopettaa jo huomenna päiväkodilla ja hän on ollut todella ihana ensihoitaja Lucalle. Oikea tuki ja turva sekä tärkeiden asioiden ja taitojen opettaja.

Ehkä siksikin alkaa olla sellainen olo, että viimeisiä viedään, eikä montaa viikkoa olekaan enää tosiasiassa jäljellä. Meillä jäädään päiväkodista kesälomalle jo juhannusviikoksi, jonka jälkeen suuntaamme Pohjanmaalle kesän viettoon mummolaan.

Alku päiväkodissa syksyllä oli tahmea ja vaikea. Kummallakin eli sekä minulla että pojalla oli ikävä toista. Olin lyödä hanskat tiskiin usean kerran ja tuntui, ettei hommasta tule kerrassaan mitään. Kaikki tuntui kamalan luonnottamalle, enkä pitänyt hommasta yhtään. Ihmettelin ja harmittelin sitä miksi pieni lapsi erotetaan äidistään ja pakotetaan vieraiden joukkoon pois omasta kodista.

Siitä se sitten pikku hiljaa sitten alkoi sujua ja kaverustuminen toisiin lapsiin toi mukanaan innon päiväkodissa viihtymiseen sekä sinne aamulla lähtemiseen. Aamuisin joskus jopa juostiin päiväkodille, ettei kaverit vain ehdi lähtemään etanapuistoon.

Vuosi on ollut opettavainen pojan lisäksi minulle itselleni. Olen joutunut opettelemaan siihen, etten olekaan lapseni ainut hoivaaja. Se oli välillä kova paikka, vaikka töihin paluusta sinällään tykkäsinkin. Toki joskus, kun töitä oli liikaa, niin harmitti istua koneen ääressä luurit korvilla.

Kaiken kaikkiaan jäimme tästä ekasta vuodesta plussan puolelle ja kirkkaasti. Tästä onkin hyvä aloittaa hyvillä mielin niin ansaittu kesäloma, kun sen aika pian koittaa.

Ihanaa viikon jatkoa ja seuraathan minua myös instagramissa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *