Hae
Arjen suklaasuukkoja

Taidan olla maailman lepsuin äiti, mutta entäs sitten?

Olen pohtinut, että olenko tiukka vai lepsu äiti ja miten tällainenkin asia määritetään? Ja ehkä vielä on tärkeämpää, että miksi tämäkin asia äitiydessä pitää ylipäänsä määrittää? Jos mammapalstoja lueskelee, niin myös tähän asiaan pitäisi kuulemma ottaa kantaa, niin otetaanpa sitten.

Äitiys taitaa olla maailman ammateista sellainen, että arvosteluja ja mielipiteitä riittää aina uusia ja laidasta laitaan. Oletko onnistunut vai et äitiydessä on sellainen aihe, johon perheestä täysin ulkopuoliset ihmiset ottavat mielellään kantaa ja vieläpä aika suoraan. Äitiys ja lapsen kasvatus on sellainen kestoaihe, josta saa alituisesti kuulla uteluja yhdeltä ja toiselta.

No, minäpä kerron, että olen määritellyt itseni lepsuksi ja lelliväksi äidiksi, mutta silti olen mielestäni onnistunut äitiydessä. Tiedän, että ilmeisesti monet muut ovat sitä mieltä, että vanhempien tärkein tehtävä on tuottaa lapsillensa pettymyksiä, asettaa rajoja ja muuta tällaista. Mutta kai lapsen oma luonnekin asiaan vaikuttaa? Minulla ja Lucalla ei ole oikeastaan ollut tällaiseen toimintaan koskaan tarvetta.

Esimerkiksi monet tuttuni olivat kauhuissaan, että reissattiin pojan kanssa kaksin hänen ollessaan 2-vuotta ulkomaille. Kyseltiin ennen ja jälkeen matkaa, että miten ihmeessä pärjäämme tai että miten pärjäsimme. Se oli kuulkaa yksi elämäni rentouttavimmista ja ihanimmista lomista, jota muistelen lämmöllä ja kaiholla edelleen. Niin hyvin meillä meni ja menee edelleen kaikki yksiin.

Pointtina on, että jos lapsen kanssa kaikki sujuu, niin pitäisikö minun tarkoituksella alkaa jotain draamaa hänen elämäänsä järjestämään, jotta saisin hänelle pettymyksen tunnetta mielialaan. Tämä kasvatusperiaate ei vain minulle ole koskaan auennut mitä sillä tarkoitetaan tai haetaan takaa. Enkä tästä oikeastaan edes välitäkään tietää.

Olen mielelläni se lepsu ja lellivä äiti, niin kauan kun kaikki sujuu. Jos homma alkaa kotona muuttumaan, niin sitten ajattelen varmaankin asioista toisin, mutta nyt en näe tarvetta muutokselle. Lellin ja lepsuilen siis mielelläni äitinä, kun eipä lapsi tästä rikki näytä menevän.

Ihanaa viikonlopun jatkoa ja nähdään instagramissa 😘

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *