Hae
Arjen suklaasuukkoja

Harvinaisen tahmea viikko sai onnellisen lopun

Tämä viikko on ollut aikamoinen, jopa raskas. Yleensä en sano näin, mutta joskus tuntuu sille, että aika ei riitä oikein mihinkään kunnolla ja päivät vaan kuluu ilman, että olisi ehtinyt tarttua mihinkään niistä töistä mitä oli etukäteen kalenteriin merkannut.

Nyt kuitenkin on lopultakin perjantai ja fiilis kuin voittajalla. Sillä kaikki hommat ja velvoitteet tuli kuin tulikin hoidettua. Ei ehkä helpoimman kautta, mutta silti sain ruksia tehtävä toisensa jälkeen hommia pois to do -listalta.

Viikko oli raskas myös siksi, että päiväkotiin paluu ei sujunut aivan niin hyvin kuin ajattelin. Aamut alkoi itkulla ja neuvotteluilla pojan kanssa siitä miksi päiväkotiin taas mennään. Houkuttelua ja selittämistä sai aika kauan tehdä ennen kuin napero antoi edes pukea itsellensä päivävaatteet. Ei ole kivaa, kun lapsi haluaisi olla kotona äidin kanssa, eikä sitten voikaan.

Näitä tilanteita on pakko vaan ajatella järjellä, että kyllä se iloksi aina muuttuu lapsella, kun leikit kavereiden kanssa päiväkodissa alkavat. Niinhän se meni. Iloinen ja reipas poika oli aina päivän päätteeksi kotiin tulossa ja tänään Luca jo kysyi, että eikö mennäkään päiväkotiin. Rytmi alkoi siis löytyä ja innostus aamuisiin lähtöihin.

Nyt voikin kaatua sänkyyn nukkumaan viikon väsymystä pois, enkä aio huomenna työkonetta aukaista. Tehtävälistalla on jotain paljon parempaa, nimittäin lepoa, rauhaa sekä laatuaikaa perheen parissa ja itsensä hemmottelua hieronnassa. Ihanan rentouttavaa viikonloppua kaikille ja tavataan myös instagramissa ?

2 kommenttia

  1. Maiju kirjoitti:

    Joskus on viikkoja ja sitten on viikkoja. Kaikista sitten jotenkin aina selvitään. Ihanaa viikonloppua <3

    • suvimaarit kirjoitti:

      Kiitos Maiju, aina ei kaikki suju niin kuin oli ajateltu, mutta kaikesta on aina selvitty ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *