Hae
Arjen suklaasuukkoja

Kun aidosta tuli epätäydellistä – Miksi somessa vääristellään?

Alkuun on varmasti pakko sanoa, että itse kannatan toki esteettisesti kaunista somea ja instagramia, mutta aidolla tavalla. Eihän kukaan halua julkaista kuvaa, missä näyttäisi epäviehättävälle tai maisemaa, joka ei puhuttele jollakin tavalla.

Tästä huolimatta en voi silti ymmärtää miten ihmeessä jotkut haluavat vääristellyllä tavalla esitellä omaa elämäänsä. Luulisi, että somen tekeminen muuttuisi todella raskaaksi, koska ei voi olla oma itsensä tai edes näyttää omalle itsellensä. Kun kaikki kuvat on muokattu vimpan päälle kuvankäsittelyohjelmilla, niin kasvojen muodot vääristyy, iho hehkuu luonnottomalla tavalla ja silmien väri näyttää lähinnä omituiselle.

Varmaan arvaattekin, että inspiraatio tähän tekstiin tuli paljon lehdissä pyörineestä some huijauksesta, jossa nimeltä mainitsematon ex-missi jäi kiinni kuvien julkaisusta ilman tekijöiden mainintaa omassa feedissä. Kaikki tekee omassa somessa juuri sitä mitä haluaa, enkä tähän yksittäiseen juttuun ala nyt tässä kantaa sen enempää ottamaan, mutta näin aiheeseen liittyvänä kuitenkin mainitsen.

Itse voin sanoa, että en käytännössä lainkaan käsittele kuviani. Miksi minun joka olen äiti ja täytin tänä syksynä 38-vuotta, pitäisi edes näyttää teinitytöltä. Onneksi en ole saanutkaan tällaisia kommentteja, en edes sitä ensimmäistä, vaan olen saanut olla tekemisissä muiden aitojen ihmisten ja heidän arkisella tavalla kauniiden hetkien sekä muistojen kanssa. Siis just niiden parhaiden asioiden ja ihmisten, heidän, jotka eivät tarvitse epätodellista some-persoonaa tai -elämää kulisseiksi.

Olen kuullut, että tästä liiallisesta kuvankäsittelystä on muun muassa seurannut, että some-tutut eivät uskalla tavata livenä liiallisten ulkonäköpaineiden takia, koska näyttävät luonnossa niin erilaiselle. Mielestäni somen parhaita puolia on nimenomaan uusiin ihaniin ihmisiin tutustuminen. No, ehkä olen niin harrastelija, enkä tosiaan olekaan mikään somea päätyökseni tekevä, mutta silti. Luulisi, että olisi helpompiakin ja mukavampia tapoja tienata elantonsa kuin se, että luo itsellensä feikkielämää sosiaaliseen mediaan.

Haluaisin, että sitä paljon peräänkuulutettua aitoutta ja luonnollisuutta näkyisi oikeasti somessa enemmän. Niitä arjen kauniita hetkiä parhaimmillaan, aitoina, helposti lähestyttävänä ja juuri niin täydellisen lumoavana kuin kaikki oikeasti on tapahtunut. Puhumattakaan niistä juhlahetkistä, joista jää kauan kestäviä muistoja. Nämä juhlahetket ovat parhaita epätäydellisen kauniina ja sellaisina, että niistä näkee aitoa elämää.

Kaikki tietenkin katsovat sellaisia kuvia joita haluavat ja luovat sellaista somea kuin mitä haluavat, mutta missä vaiheessa aidosta tuli epätäydellistä? Ja missä vaiheessa aitous lopetti olemasta kaunista? Kuvassa itselleni tärkeä ja kaunis hetki, jossa onnellisuus tekee kuvasta mielestäni kauniin.

Näihin mietteisiin lopettaen tällä kertaa ja ihanaa viikonloppua kaikille 😘

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *