Hae
Arjen suklaasuukkoja

Me onnistuttiin – Pottailu tuotti tulosta

Pottailu on yksi niistä asioista, joka minua hirvitti etukäteen ja olin aivan varma, etten tässä kunnialla onnistu. Pottailu ja lapsen kuivaksi saaminen ns. hyväksytyssä iässä. Tähän asiaan liittyy myös paljon äitien välistä (turhaa) kilpailua. Missä iässä sinun lapsesi oppi pois vaipoista ynnä muuta vastaavaa udellaan vähän joka suunnalta joka mahdollisessa vauva-ryhmässä. Kaikki äidithän tietävät, että jokainen lapsi on yksilö ja kehittyy omaa tahtiaan, mutta silti tämä pottailu on teema, joka herättää äitien sisäiset kilpailuvaistot. Enkä yhtään ymmärrä miksi!

Meillä kaikki alkoi päiväkodista, kun siellä aloimme pohtia yhdessä Lucan ryhmän hoitajan kanssa mikä olisi hyvä aika aloittaa kuivaharjoittelu. Luca täyttää tässä kuussa 3 vuotta, joten tämä keskustelu oli paikallaan. Alkusyksystä vielä päätimme hoitajan kanssa, että ajankohta ei ole oikea, koska Luca vielä jännitti päiväkotia ja uusia ihmisiä ja siksi sovimme, että hieman myöhäistetään harjoittelun alkua.

Sitten yksi kaunis päivä, kun hain poikaa päiväkodista, niin hoitaja sanoi, että vaippa on jätetty pois ja hienosti on päivä sujunut. Jos tätä alkusysäystä ei olisi tullut päiväkodin suunnalta, niin luulen, että olisin jäänyt turhaan jahkailemaan asian kanssa ja nyt saavutettu onnistunut lopputulos olisi saanut odottaa itseään kauemmin.

Luca on aina ollut sellainen, että kun hän on asiaan kypsä ja itse valmis, niin hän aloittaa homman kerralla. Näin kävi kävelyyn lähdön kanssa ja näin kävi näköjään myös pottailun kanssa. Jo ennen tätä päiväkodin aloittamaa päiväharjoittelua olimme kotona toki satunnaisesti potalla käyneet ja siihen tutustuneet Lucan pyynnöstä.

Kun päiväharjoittelua oli mennyt päiväkodissa noin kolme päivää ja toki niihin muutama vahinko kuului, niin homma alkoi toimia, enkä nykyään enää edes jännitä tai mieti asiaa. Olen niin tottunut siihen, että Luca itse juoksee potalle ja ilmoittaa vain minulle, että on sinne menossa. Helppoa on ja jotenkin olen jo unohtanut jatkuvan vaipparumban pyörittämisen.

Edelleen meillä on käytössä varmuuden vuoksi yövaippa, mutta se on ollut aamuisin kuiva niin kauan kuin jaksan muistaa. Ehkä kohta puoliin rohkenen senkin jättää pois, koska jopa yöllä Luca on satunnaisesti herännyt ja pyytänyt potalle pääsyä. Yleensä kuitenkin meillä nukutaan ne 10 tunnin yöunet ilman katkoja.

Eipä tässä voi lopuksi muuta todeta kuin, että ehkä tämä äitiys ei olekaan niin hankalaa ja kyllä tästä jokainen selviää. Nykyään tuntuu vain, että kaikki on tehty niin hankalaksi ja joka asiassa pitäisi olla niin tarkka. Ei tämä nyt niin vaikeata ollutkaan!

Ihanaa viikonlopun jatkoa ja seuraathan minua myös instagramissa 😘

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *