Hae
Arjen suklaasuukkoja

Terveiset sairastuvasta, harmaan sateen alta

Meillä on sairastettu viimeisen viikon aikana ja kunnolla. Varmaankin koko syksyn edestä, jonka olimme kuta kuinkin terveenä. Sairastelun lisäksi mieltä on koetellut jatkuva harmaus ja vesisade. Jopa koiramme ovat olleet ennemmin sisällä ja lenkit on jäänyt lyhyeksi vastentahtoiseksi houkutteluksi korttelin ympäri.

Lucalle alkoi tulla viime viikon lopulla lämpöä ja sitten kuumetta. Odotin, että menisi levolla ja kotipäivillä ohi parissa päivässä, mutta kun kuume jatkui neljättä päivää, niin ei auttanut enää muu kuin varata aika Ison Omenan Terveystaloon lastenlääkärille, koska poika myös hieman arasteli toista korvaansa. Lääkärillä käynti helpotti ja huojensi mieltä, koska kyseessä ei ollut korvatulehdus tai muukaan antibioottikuuria vaativa sairaus. Kyseessä on tavallinen virus, jollaisia nyt kuulemma liikkuu pidempi kestoisena kuin tavallisesti. Siis lepoa, Panadolia ruiskusta ja äidin hoivaa sekä sylittelyä oli lääkärin ohjeet.

Luca alkaa onneksi olla nyt terve, vaikka hieman vielä yskää ja nuhaa sekä pientä lämpöä onkin. Tänä aamuna kuitenkin itse heräsin kurkku kipeänä, lihasten ja pään särkyyn. Meillä menee tämä sairastelu aina näin, että kun poika terve, niin on äidin vuoro sairastaa. Hyvä puoli on, että Luca ymmärtää jo kun sanon, että äiti on pipi ja äidin pitää levätä, eli hän antaa minun lepäillä sohvalla, kun itse leikkii vieressä junaradalla tai parkkitalolla.

Kun pojan sairaus oli pahimmassa vaiheessa, niin olo oli kuin vauvavuotena. Niin kiinni poika oli taas äidissä. Varsinkaan illalla väsyneenä ei oikein kelvannut isi tai mummo, vaan äidin syli oli ainut hyvä paikka. Muistin taas elävästi millaista vauvavuonna oli, kun suihkuun pääseminen oli joskus haaste, koska väsynyt poika itkeskeli äidin perään.

Sairastelu on rankkaa, inhottavaa ja hukkaan heitettyä aikaa, jota inhoan yli kaiken. Erityisen raskaaksi sen tekee, jos pitää samaan aikaan lenkittää koiria, hoitaa kotia ja aktiivista taaperoa. Ei vaan voi pelkästään levätä, koska tietyt velvoitteet on hoidettava, vaikka oikeasti haluaisi kuumaan suihkuun ja rauhassa nukkumaan peiton alle.

No, ainahan näistä on selvitty ja jaksettu. Ja kyllä se sade lopulta väistyy auringon paisteen tieltä. Voiton puolella tässä jo ollaan.

Ihanaa loppuviikkoa kaikille 😘

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *