Hae
Arjen suklaasuukkoja

Puuttuuko päivästämme rutiinit ja rytmi, koska taaperon uniaika on myöhäinen?

Kirjoitin viime viikolla postauksen, jossa pohdiskelin taaperon tarvetta unikoululle, koska hän menee nukkumaan yöunia tällä hetkellä puolen yön aikoihin. Saamani palautteen ja keskustelun määrä Kaksplussan sosiaalisessa mediassa sekä blogissani yllätti positiivisesti. Osa keskusteluista ja palautteesta kuitenkin herätti hämmennystä ja ihmetystä. Eikö pienellä lapsella voi olla oma sisäinen rytmi, jota voi mahdollisuuksien mukaan noudattaa, ilman, että arjesta puuttuisi tärkeät rutiinit ja rytmi? Sillä osassa palautteesta kyseltiin suoraan eikö päivässämme ole rutiineja ja rytmiä lainkaan?

Meillä päivä on hyvinkin rutinoitunut ja tarkasti rytmitetty. Muuten en jaksaisi hoitaa Lucaa, kotiamme ja koiriamme yksin päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen. Kun arjen rutiinit ja rytmi on vahvasti läsnä, niin koen arjen pyörittämisen olevan myös itselleni helpompaa. Luca tietää tarkalleen, koska ja minkälaisen ohjelman jälkeen syödään lounas ja käydään päiväunille. Samoin koiramme tietävät, että aamuleikkien ja yhteisen aamupala hetken jälkeen he menevät aidatulle pihallemme odottamaan, että olen pukenut pojan ja itseni ulkovaatteisiin, jonka jälkeen haemme koirat lenkille puutarhan sivupihalle menevän portin kautta.

Aamulenkin jälkeen, joka suuntautuu lähes aina meren rantaan ja läheiseen pienvenesatamaan, koirat menevät takaisin kotiin ja me aloitamme Lucan kanssa aamupäivän aktiviteetin säiden mukaan. Tämä voi olla esimerkiksi sadepäivänä Hop Lopp, aurinkoisena päivänä asukaspuisto ja viikonloppuna Luca harrastaa yleensä aamupäivän isin kanssa, jolloin minulla on tärkeää omaa aikaa.

Iltapäivällä lounaan ja päiväunien jälkeen  on vuorossa välipala ja leikit sisällä sekä Lucan isän odottelua töistä kotiin. Illalla sitten vuorottelemme mieheni kanssa siten, että joko hän menee ensin kävelylle tai minä vien koirat ulos ja teen kotijumpan tai toisinpäin ja toinen leikkii pojan kanssa. Lopuksi Lucalle tehdään iltaan kuuluvat yökkäritouhut ja syömme iltapalaa yhdessä koko perhe sekä alamme rauhoittumaan yöunille valoja himmentämällä.

Katson, ettei päivämme voisi olla enää enemmän rytmittyneempi eli Lucan myöhäinen sisäinen kello ei ole rutiinien puutteesta johtuvaa. Teemme päivittäin samat rutiinit, mutta vain myöhäisemmin kuin valtaosa muista perheistä. Samassa rytmissä eläviäkin kuitenkin saadun palautteen mukaan löytyy. He kertovat, että eivät ole välttämättä vielä edes kotiutuneet arki-iltana, kun muualla jo syödään iltapalaa. Kaikenlaisia rytmejä siis tuntuu löytyvän. Pääasia on, että se toimii juuri siinä perheessä. Meillä tämä rytmi on ihan hyvä, koska poika on kotona kanssani.

Joka tapauksessa oli aivan ihanaa saada palautetta ja keskustelua aikaan aiheesta. Mietin usein ketä siellä ruudun toisella puolella on, koska tiedän, että teitä on jo paljon siellä. Jatketaan jatkossakin näitä hedelmällisiä keskusteluja ja opitaan toisiltamme sekä tutustutaan keskustelujen kautta. Sillä tätähän bloggaaminen parhaimmillaan on.

Ihanaa ja sateista loppuviikkoa. Minä odottaisin sateen jo muuttuvan lumeksi 😘

4 kommenttia

  1. Karla K. kirjoitti:

    Meillä myös taapero menee aikas myöhään nukkumaan, nyt taas viimeaikona on ollut kello lähempänä puoltayötä kun nukkumaan ollaan päästy. Meillä on kyllä myos rytmimme ja ruutiinimme, mutta eihän kaikkien lasten tarvitsekkaan noudattaa samaa nukkumaanmeno aikaa! Jokaisella perheellä on oma rytminsä.

    Meillä on kyllä jo välillä ollut "parempi rytmi" ja tyttö mennyt n klo 21 maissa nukkumaan. Nyt taas vähän päässyt venähtämään tuo aika.. Toivoisin että saataisiin rytmi taas muutettua takaisin tuohon about klo 21 nukkumaanmeno aikaan, mutta en ota stressiä. 🙂

  2. Suvi Maarit kirjoitti:

    Ei kannata ottaa stressiä, niin kauan kuin tilanne sopii teidän perheelle. Minä itse ehkä kaipaisin illalla omaa hetkeä rauhoittumuselle eli siksi olisi kiva, että poika alkaisi aiemmin nukkumaan. Toisaalta taas tällä hetkellä saan herätä päivään rauhassa, juoda teen ja nauttia aamupalan ennen kuin Luca herää. Asioissa on aina puolensa ja puolensa.

  3. Anonyymi kirjoitti:

    Päivästä, viikosta, kuukausiin lapsi, koira ja koti yksin vastuullasi? Entä aviomies joka töistä tullessaan antaa sitä omaa aikaa sinulle?
    Eli kuitenkin arjen vastuu jaettu?

  4. Suvi Maarit kirjoitti:

    Arjen vastuu on meillä jaettu ja puolisoni hoitaa työelämän, jotta saamme pitää poikamme kotona 3-vuotiaaksi asti. Hänen työnkuvansa ei ole kahdeksasta neljään, vaan työnteko jatkuu kotona senkin jälkeen, kun työpaikalla ei olla enää fyysisesti. Näin olemme arjen vastuun meillä jakaneet ja toimii hyvin. Toki välillä raskasta, mutta ruuhkavuodet on joskus kaikilla. Lepoa varten on perheen lomamatkat ja omaa aikaa saan arkena, kun Luca mummon hoidossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *