Hae
Arjen suklaasuukkoja

Miten niin et muka ehdi, kun sinä olet vain kotona? – Arjessa hukatut ystävät

Näin minä ajattelin ja ihmettelin kaikkina niinä lapsettomina vuosina, kun yksi toisensa jälkeen lapsen saaneet ystäväni katosivat kukin omaan perhe-elämäänsä. Näkeminen ei oikein onnistunut, tai sitten onnistui hätäisesti hyvissä ajoin suunniteltuna, eikä seuraavaa näkemistä voinut yleensä sopia kovinkaan pikaisesti uudelleen. Ihmettelin kovasti millainen musta aukko perheen perustaminen oikein on, kun sen vetovoima oli niin valtava ja totaalinen. Eihän lapset elämistä voineet estää vai estävätkö?

Nyt olen itse samassa tilanteessa ja olen joutunut myöntämään, ettei se näkeminen ole helppoa, eikä yleensä ex tempore kaveri-illasta viinilasin äärellä voi edes haaveilla. Aika kaukana ollaan niistä ajoista, jolloin tylsän koti-illan pystyi pikaisella kyselykierroksella muuttamaan drinkkeihin kaupungilla. Aina joku oli jo jossain menossa tai oli muuten halukas lähtemään ulos. Silloin oli menemisen vapaus, jota joskus hieman kaipaan. Tosin se aika elämästä on jo niin eletty ja koettu, ettei itse sitä menemistä ole lainkaan ikävä. Tavallaan vain sitä vapautta mennä omien halujen mukaan ajatuksen tasolla.

Arki on muuttunut Lucan ehdoilla olemiseksi ja pääsääntöisesti minä pidän siitä juuri tällaisena, enkä muuttaisi mitään. Sen verran hieno juttu oma lapsi on. Jos poikkeamme pojan luontaisesta päivärytmistä, niin se kostautuu heti tai viimeistään illalla väsyneenä kiukutteluna ja nukahtamisen vaikeutena. Nyt ymmärrän hyvin, ettei se näkeminen onnistu, jos pienellä on esimerkiksi päiväunien aika tai miksi se ruoka on oikeasti laitettava juuri tiettynä hetkenä päivästä. Kaikki perheelliset ystävämme tämän hienosti ymmärtävät ja heidän kanssaan ei ole mitenkään tavatonta tai ongelmallista, että seuraava tapaaminen sovitaan parin kuukauden välein.

Ystäviä olisi ihana nähdä useamminkin, mutta ei perheen kustannuksella. Näin se vain on, kun muutenkin tuntuu, ettei perheen omaa laatuaikaa ole koskaan riittävästi. Olen myös sitä mieltä, että oikea ystävyys ei katoa ruuhkavuosissa, vaan sitten kun se hätäinen tai kauan suunniteltu näkeminen koittaa, niin aina voidaan jatkaa siitä mihin viimeksi jäätiin. Tänään viimeksi sain tämän ilokseni huomata, kun yllättäen törmäsimme ystäväni ja lastemme kanssa Hop Lopissa. Piristi kummasti meidän molempien päivää, vaikka kuulumiset vaihdettiin lasten ehdoilla ja heitä samalla syöttäen sekä vahtien. Ei tämä pikkulapsiaika kuitenkaan loputtomasti kestä ja sitten on taas jonkun uuden elämänvaiheen aika, mutta nyt eletään tätä täysillä.

Ihanaa uutta viikkoa kaikille. Kuva otettu kesällä Helsingin Tervasaaressa sateen ja auringon yhteisen hetken jälkeen 😘

2 kommenttia

  1. Anna Ferrante kirjoitti:

    Hyviä pointteja kirjoitat, tosin mä olen huomannut että tää aika on ylipäätään niin hektinen, että onpa lapsia tai ei, niin ihmisillä ei ole aikaa samalla tavalla kuin ennen… Tapaamiset venyy pitkälle myös lapsettomien aloitteesta. Itse olen pyrkinyt välttämään sitä, että lapset jotenkin määrittelisi mun arkea siten ettei pystytä tekemään asioita nopeallakin aikataululla. No, esikoisen kanssa tätä ehkä enemmän tapahtui, kun juuri pelkäsin sitä että rytmin sekoittaminen sekoittaa koko elämän. Mutta ei siinä sitten niin tapahtunutkaan, kun aloin kokeilla. Lapsi aistii eniten sen, miten äiti (tai vanhempi) tilanteisiin suhtautuu, ja jos äiti kokee, että menee arki sekaisin kun ruoka tehdään eri aikaan, niin sitten se helposti välittyy lapseen äidin jännittyneisyytenä ja se saa lapsen reagoimaan, ei se että ruoka on eri aikaan. Mun neuvo kaikille äideille on, että tehkää asioita, lähtekää lapsen kanssa eri paikkoihin, tavatkaa niitä ystäviä. Elämää ei tarvitse laittaa tauolle, vaikka on pikkulapsia. =) Ja nää neuvot ei siis oo tarkotettu sulle Maarit ja siksi mitä tekstissä kirjoitit, rennolta tyypiltä vaikutat sen perusteella mitä oon oppinu sua tuntemaan =), vaan yleisesti neuvon omiin kokemuksiini perustuen.

    Anna / Mustikkapasta-blogi

  2. Suvi Maarit kirjoitti:

    Hieno kannustuspuhe ja asenne Anna, josta kaikki äidit voi ottaa oppia 😘

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *