Hae
Arjen suklaasuukkoja

Miksi pidän blogia?

Tätä aihetta minulta on kyselty niin paljon viime aikoina, että ajattelin siksi kirjoittaa aiheesta aivan oman päivityksen. Blogien suosio vain kasvaa kasvamistaan, niin onhan niiden pitämiselle oltava olemassa useampia syitä. Kaikkien bloggareiden puolesta en voi vastata, mutta alla koottuna minun inspiraationi syyt.

Alunperin minun motivaatio ja inspiraatio sai alkunsa siitä, että halusin taltioida Lucan lapsuusvuodet ja ne ajatukset sekä tunteet, joita itse koen äitinä. Ruuhkavuosien myllerrystä eläessä, olen huomannut, ettei muisti toimi aina kuten ennen. Siksi pelkään menettäväni paljon tästä ainutlaatuisesta ajasta, jos en taltioi vuosia minnekään. Blogi on päiväkirja minun ja Lucan yhteisistä hetkistä hänen ollessaan pieni. Olen kiinnostunut valokuvaamisesta ja siksi tunnelmia on mukava taltioida blogiin kuvien kautta. Kuvat kertovat monesti enemmän kuin tuhat sanaa ja niiden kautta tunnetilat on helppo välittää myös lukijalle.

Tämä oli siis alkuperäinen syy, joka on edelleen olemassa. Nyt tämä homma on kuitenkin vienyt mukanaan, pakkohan se on myöntää. Sen huomaa siitäkin miten blogini on kehittynyt näiden viiden kuukauden aikana, minkä se on ollut olemassa. Blogi on saanut kerroksellisuutta ja moniulotteisuutta. Tykkään esimerkiksi pohtia perheiden asemaa, äitiyttä ja lasten kehitystä laajemminkin kuin vain meidän perheen kautta. On ollut kiva huomata miten blogit tarjoavat vertaistukea toisille samassa tilanteessa oleville ja auttavat esimerkiksi lapsen hoitoon liittyvässä ongelmassa.

Kaksplus lehden blogimaailmaan liittymisen myötä olen saanut todella ihania yhteistyökumppaneita ja työjuttuja, joita en ilman blogia olisi koskaan päässyt tekemään. Olen tarkka siitä mille blogini näyttää ja otan sinne vain tuotteita ja asioita, joiden takana voin varmasti seistä sataprosenttisesti. En mainosta mainostamisen takia, vaan haluan kertoa tuotteesta aidosti henkilökohtaisen kokemuksen kautta, mikäli siihen uskon ja olen sen hyväksi havainnut.

Blogi toimii myös kaivattuna omana juttunani näin hoitovapaalla ollessa. Joskus on kiva tehdä postauksia muodista ja kauneudesta sekä muutenkin paneutua omiin kiinnostuksen kohteisiin, jotka eivät välttämättä liity suoraan Lucaan tai meidän perheeseen. Äitiys ei mielestäni tarkoita sitä, että oma henkilökohtainen elämä täytyy kokonaan jättää elämättä ja siksi blogistani saattaa löytää kaikkea mahdollista minua kiinnostavaa. Blogini on minun näköiseni.

Lopuksi yksi selkeä syy blogin pidolle on vielä se, että pidän paljon kirjoittamisesta. Olen kirjoittanut käytännössä koko työurani eli kymmenen vuotta. Pääsääntöisesti tyylistäni tykätään. Kirjoitan tiivistä, oleellisiin asioihin keskittyvää tekstiä, enkä pidä turhan jaarittelusta. Toki blogin teksteillä on lupa joskus lupa hieman rönsyillä. Kirjoitukset ja blogin päivitykset ovat kuitenkin aina minun tyyliäni, enkä anna ulkopuolisten seikkojen vaikuttaa niihin. Olen muutenkin aina kirjoittanut omalla tyylilläni, enkä usko, että muiden ihmisten tyylejä kopioimalla kehittyisi mitenkään kirjoittajana.

Tässä oli keskeisimpiä syitä miksi minä innostuin bloggaamisesta ja miten ajatukseni ovat kehittyneet ja muuttuneet blogin pidon myötä. Innolla odotan jo mille blogini näyttää vaikka puolen vuoden päästä ja millaisia työtilaisuuksia sekä uusia tuttavuuksia blogin kautta tulevaisuudessa tarjoutuu.

Ihanaa viikon jatkoa kaikille näiden ruska-ajan tunnelmien kautta 😘

2 kommenttia

  1. Helmi kirjoitti:

    Kiva kun kirjoittelet blogia! Tätä on kiva lukea:)

  2. Suvi Maarit kirjoitti:

    Kiitos, kiva kuulla että blogi on myös lukijoille mieluinen 😊

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *