Hae
Arjen suklaasuukkoja

Elämän ensimmäinen polkupyörä

Tänään oli aika lunastaa mummon Lucalle antama 2-vuotis syntymäpäivälahja, joka oli elämän ensimmäinen polkupyörä. Kevät tulee vauhdilla, aurinko lämmittää mukavasti ja siksi siis inspiroiduimme lähtemään pyöräkaupoille.

Valikoimaa ja kauppoja eteläisessä Espoossa riittää hyvin. Nyt päätimme toteuttaa hankinnat Suomenojan XXL-urheilukaupassa, josta saimme tarvittavan kevättakin samalla.

Ajatuksena oli hankkia joko potkupyörä tai kolmipyörä. Potkupyörällä Luca on ajanut puistoissa ja tykännyt, mutta pidimme sitä sitten kuitenkin turhana välivaiheena ja päädyimme suoraan kolmipyöräiseen pikkupyörään, jonka poika itse rivistä valitsi. Taisi sininen ja vihreä väri houkuttaa, koska ne kuuluu lempiväreihin. Muitakin tutkittiin mutta tähän poika päätyi.

Sen verran jännittävä oli reissu pyöräkauppaan, että väsymys otti pojasta voiton kotimatkalla. Vaikka olimme jo etukäteen puhuneet pyörän hankinnasta ja lukeneet asiasta Ruu -sarjan Ruu osaa pyöräillä kirjasta, jonka ansiosta pyörä ja pyöräily tuli tutuksi. Muita sarjan kirjoja on Ruu ja uusi tukka, Ruu ja lentomatka sekä Ruu ja vauva, joista seuraavaksi alamme tutustua parturilla käyntiin. Tähän asti olen nimittäin itse leikannut Lucan hiukset vierastuksen vuoksi, mutta ehkä Ruun antama esimerkki rohkaisee ja saadaan poika vielä istutettua parturin tuoliin. Se olisi kiva, koska poika on perinyt minulta paksut hiukset, joten lopputuloksesta saisi hienon.

Nyt vain sitten opettelemaan pyöräilyn saloja ja kesää odottelemaan, kun ollaan saatu pojalle pyörä alle. Vielä pieni hienosäätö satulaan ja pyöräkori eteen Puhia ja Nasua varten, niin pyöräkoulu voi alkaa.

Ihanaa viikonlopun jatkoa ja lauantai-iltaa 😘

Kotisohvan unelmia, kun eipä tässä muutakaan voi

Meidän unelmat ja haaveet meni murskaksi koronan myötä. Olimme haaveilleet ihanista perhematkoista, joita olisi ollut hyvä toteuttaa nyt, kun Luca jo ymmärtää odottaa matkaa lentokoneessa kivana juttuna, ja että perillä odottaa uima-allas sekä kesä. Tähän pienen pojan unelmaan kuuluu uimista lähes aamusta iltaan, jäätelöä sekä kiireetön isä ja äiti.

Meillä oli suunnitelmissa lopultakin mennä niihin kahteen paikkaan, joihin emme ole syystä tai toisesta aiemmin ehtineet tai päässeet. Nimittäin tutustua Kroatiaan ja Espanjan Marbellaan. Näillä näkymin pitää olla kiitollinen, jos pääsemme edes juhannuksena tai koko kesänä Pohjanmaan mökille mökkeilemään ja rantasaunasta nauttimaan.

On tämä kurjaa, kun ei voi itsestä riippumattomista syistä tarjota lapselleen kaikkia niitä ihania elämyksiä, joita olimme suunnitelleet. Totta kai niitä myös itse olisi kaivannut ja nauttinut suuresti, koska olen kesän ja lämmön lapsi.

Erityisen ikävää on, että Luca tajuaa jo toivoa, että mennään lentokoneeseen ja olisipa kesä. Näin äkkiä hän on oppinut matkustamisen ihanuuden ja näinhän olemme tarkoituksella häntä opettaneet viemällä ympäri maapalloa. Meistä on tärkeätä, että lapsi oppii ja näkee maailmaa oman kodin ja kulttuurin ulkopuolelta. Matkustus avartaa, näin se on.

Nyt täytyy vain kehitellä muita suunnitelmia ja tyytyä katselemaan vanhoja lomakuvia sekä toivomaan sellaista ennätyskuumaa kesää tänne Suomeen, josta saimme muutama vuosi sitten nauttia. Se taisi olla Lucan vauvavuosi silloin ja poika nukkui pelkässä vaipassa valoisina kesäöinä. Se oli ihana kesä ja meitä kuumuus ei haitannut lainkaan.

Suomeen saapuvasta kuumasta kesästä voimme nyt haaveilla ja toivoa sen toteutuvan. Vaikka vanhan kansan ennustuksen mukaan lämmintä talvea seuraa kylmä kesä. Nyt jos koskaan toivoisi ennustuksen menevän aivan totaalisesti pieleen.

Ihanaa unelmointia ja loppuviikkoa kaikille 😘